Aihearkisto: Uncategorized

Mikä ihmeen suolistotesti?

Turvotusta, vatsakipua, ripulia ja ummetusta vaihdellen. Närästystä ja ilmavaivoja. Tässä tavallisimpia suoliston aiheuttamia vaivoja.

On tarpeellista käydä lääkärissä poissulkemassa vakavammat sairaudet. Joskus selittämättömien vatsavaivojen syytä ei kuitenkaan ihan tavallisissa lääkärin tutkimuksissa löydy. Silloin diagnoosina on usein IBS, eli ärtyvän suolen oireyhtymä.

masuTällöin saattaa olla hyödyllistä tehdä suolistoanalyysi. Suolistoanalyysi antaa kaivattua lisätietoa siitä, mitä suolistossa on meneillään. Ja mikä parasta, suolistotestin tuloksista saadaan osviittaa siihen, mitä toimenpiteitä suoliston tervehdyttämiseksi kannattaa tehdä ja mitä ei.

Nordic Laboratoriesin laaja suolistoanalyysi CSAP x2 kertoo seuraavia asioita:

  • Toivotut ja ei-toivotut sekä mahdolliset epätasapainotilat.
  • Hiivat ja sienet
  • Parasiitit kuten loiset ja alkueläimet
  • Herkkyysmääritykset patogeenisille mikrobeille (eli millä ne saa hääädettyä)
  • Lyhytketjuiset rasvahapot
  • Inflammaatio
  • Suolen immunologia (SigA)
  • Okkultti veri
  • Ruoansulatus ja ravinteiden imeytyminen

Miten pääsen suolistotestiin?

Kollaasi test kit

Nordic Laboratories suolistoanalyysin tulkitsee aina ammattilainen, useimmiten ravintoterapeutti/ravintovalmentaja tai lääkäri. Jos arvelet, että suolistotestin tekemisestä voisi olla hyötyä juuri sinulle, pääset alkuun ottamalla minuun yhteyttä jotta löydämme sinulle sopivan ammattilaisen. Kun ammattilainen on arvioinut testin tarpeen kanssasi, saat kotiisi pakkauksen, jossa on kaikki tarvittavat välineet ja ohjeet kakkanäytteen ottamista ja lähettämistä varten. Näyte otetaan mukavasti kotona ja sen noutaa DHL, joka toimittaa sen mahdollisimman nopeasti tutkittavaksi. Kun näyte on analysoitu valmiiksi, saat siitä sähköposti-ilmoituksen ja tulokset käydään läpi yhdessä ammattilaisen kanssa.

Lisätietoja: Hanna Hiltunen puh. 045 690 8522 tai hh@nordic-labs.com.

Nordic Logo

…mutta miten ne pienet lapset saataisiin syömään kasviksia?

Luonani ravintoterapiavastaanotolla käy usein perheenäitejä, jotka kysyvät tuskastuneina minulta kysymyksen: Miten ne pienet lapset saisi syömään kasviksia?

Kysymys on tärkeä, koska lapset oppivat lapsuudenkodissaan syömisen mallin, jota voi olla yllättävän vaikea muuttaa sitten aikuisena. Ja toisaalta lapsuuden ruokavalio luo perustukset kehon vastustuskyvylle, suoliston kunnolle ja optimaaliselle aineenvaihdunnalle. Toisin sanoen, lapsuuden ruokavalio vaikuttaa terveyden tasoon läpi elämän, ei vain kyseisellä ajanjaksolla.

Olen itse lähtenyt ihan nollasta liikkeelle omien lasteni kanssa. He olivat pienenä päässeet tottumaan siihen, että lautaselta löytyy einespinaattilettuja, ranskanperunoita ja nakkeja. Kun sitten itse heräsin näihin terveys-asioihin, perheessämme käytiin melkoista kamppailua ennen kuin vihannekset, marjat ja juurekset hyväksyttiin pikkuväen toimesta osaksi päivittäistä ruokailua.

 

Tätä pidin jo työvoittona lasteni kasviksiin totuttelussa: toinen maustoi kaurapuuronsa mustikoilla, kirsikkatomaateilla ja herneenversoilla. Toisen valintana pikantti kaneli-parsakaali.

 

Tässä muutamia vinkkejä kasvisten sisäänajoon.

  1. Osallistaminen. Osa ongelmaa on usein se, että luontoyhteytemme on katkennut ja lapsille on hyvin epäselvää mistä se ruoka lautaselle ilmestyy. Tai korkeintaan lapset ymmärtävät sen tulevan Prismasta. Anna lasten Prismassa valita hevi-osastolta omat vihannekset. Anna heidän punnita ne ja maksaa ne itse kolikoilla. Anna heidän kuoria, pilkkoa ja muussata. Onkikaa kesällä kaloja. Peratkaa ne yhdessä. Kerätkää kalafileen kylkeen sienet ja jälkkäriksi marjat. Anna lasten kylvää pieneen ruukkuun liotettuja luomuherneitä, ja anna heidän napsia versoja.
  2. Palkitseminen. Piirtäkää isolle kartongille tarroja varten taulukko, ja sen ympärille mahtavan värikäs sateenkaari. Sateenkaari-pelin tarkoitus on syödä päivittäin viisi lapsen kourallisen kokoista annosta eri värisiä kasviksia, marjoja, hedelmiä. Jokaisesta annoksesta saa tarran. Jos saa viisi eri väriä kasaan päivässä saa pienen sateenkaaripalkinnon (joka ei ole karkkia!).
  3. Hauskuus. Muotoile kasviksista pellen naama lautaselle. Tehkää juureksista juuresveneitä ja laittakaa uuniin. Pilko porkkana/kurkku/selleri/paprika ynnämuita tikkuja ja tee dippikastike. Tietenkin ruokaa kunnioittaen ja välttäen överiksi menevää ruoalla leikkimistä.
  4. Piilottaminen. Laita makaronilaatikkoon pussillinen herne-maissi-paprikaa. Raasta jauhelihakastikkeen sekaan porkkanaa. Korvaa osa perunamuussin perunasta kukkakaalilla. Käytä mielikuvitusta ja ala hitaasti mutta varmasti lisäilemään ruokiin kasviksia.
  5. Paine pois ruokailusta. Muistathan, että pakottamalla ja painostamalla ei saa lapsia pitämään kasviksista. Pidä ruokailutilanteet leppoisina ja kysele lapselta päivän kuulumisia. Siten ruoka menee helpommin alas kuin vahingossa. Toisin kuin lapsen suupaloja kytätessä leukaperät kireänä.
  6. Älä mene vipuun. Moni vanhempi ihmettelee minulle, että lapsi syö kuulemma tarhassa/mummolassa/kylässä kasviksia mutta ei kotona. Mini-ihmiset ovat ihan mestareita fuulaamaan vanhempiaan. He kokeilevat maailman tappiin asti rajojaan, ”saanko periksi jos yritän tarpeeksi kovaa ja esitän että yökkään heti nähdessäni parsakaalin…” Meillä ollaan sillä lailla tiukkoja, että esimerkiksi jos tarjolla on perunaa, lihaa ja kasviksia, niistä koostettu lautasellinen syödään ensin. Sitten jos on vielä nälkä, santsata saa lihaa ja kasviksia, mutta lihan santsaus edellyttää kasvisten syöntiä samassa suhteessa. Näin ei synny tilannetta, että lapsi nirsoilee ruoan kanssa, mutta täyttää vatsansa perunalla/riisillä/leivällä tai muulla tärkkelyshötöllä. Älä myöskään toimi siten, että taistelet aikasi lapsen kanssa syömisestä ja hävitessäsi taistelun annat hänelle välipalakeksin. Lapsi ei näänny nälkään kahden ruokailun välillä, vaan jos ateria jää väliin niin luultavasti ne kasvikset sitten seuraavalla aterialla maistuvatkin.
  7. Laita perusasiat kuntoon. On helpompaa, jos arkiruoka on pysyvästi terveellistä, ja herkut kuuluvat juhliin. On turha uskoa lapsen syövän mielellään maustamatonta jogurttia marjoilla, jos jääkaapissa on sokeroituja jogurtteja.
  8. Makujen tutkiminen. Vältä itse puheissasi arvostelemasta ruokia akselilla hyvää-pahaa. Arvioi mieluummin lastesi kanssa, maistuuko ruoka makealta, suolaiselta, karvaalta, vai kenties happamalta. Onko koostumus pehmeä, kova, rakeinen tai sileä?
Smoothien valmistus on hauskaa lastenkin mielestä. Marjat kannattaa kerätä itse marja-aikaan, lasten kanssa tietysti.

 

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että helppoahan tämä ei ole, mutta johdonmukaisuus palkitaan. Toivottavasti te pienten lasten vanhemmat ette kuitenkaan syyllistä itseänne asioiden tolasta, vaan iloitsette pienistäkin askelista kohti terveellisempää arkea!

 

 

 

 

Ikioma pihakanala

Se, että sain pihaani viime viikolla viisi ruskeaa kotkottajaa, on astetta pidemmän psyykkisen prosessoinnin tulos. Koska olen kaupunkilainen, sairastan lihassairautta ja koska sitä, tätä ja tuota, ainoastaan haaveilin maalla asumisesta aiemmin. Haavekuvissani näin itseni metsän reunassa asumassa isolla tontilla, josta saisi kasvikset omasta pihasta, marjat ja sienet metsästä ja kananmunat omilta kanasilta. Ajattelin ajatuksen olevan ihan mahdoton, kunnes pikkuhiljaa aloin kysyä itseltäni, mikä minua oikeasti estää? Kaksi vuotta sitten viimein muutimme kaupungista haja-asutusalueelle Pohjois-Tuusulaan. Vähitellen sain todeta, että hyvinhän täällä pärjää, lapsilla on pihassa puuhaa ja itse saa nauttia metsästä ja puutarhasta.

Kun me sitten viime viikolla haimme viisi kanaa läheiseltä Lassilan luomutilalta, ja vapautimme ne pahvilaatikosta uuteen kotiinsa meidän pihassa, tuntui se todelliselta unelmien toteen käymiseltä!

Lissu

Ihan ensin mietimme kesäkanojen pitoa, mutta aika äkkiä tajusimme, että kyllä ne tulevat jäädäkseen. Näin ollen aloitettiin pihasta valmiiksi löytyvän pyörävarastona käytetyn rakennuksen eristäminen talviasuttavaan kuntoon. Muutamia muitakin modifiointeja piti tehdä, jotta tilasta saatiin kanoille soveltuva asumus. Kuusineliöiseen varastoon tehtiin pieni eteisosa, joka suljettiin väliovella. Eteistila estää kanalan jäätymisen oven kohdalta ja antaa mahdollisuuden säilyttää rehuja ynnä muuta tarpeellista lähellä. Ilmanvaihto oli hoidettava kuntoon, sekä tehtävä seinustalle kanojen kulkuluukku. Kanalaan rakennettiin kävelysilta kulkuluukulle lankusta. Nurkkaan asennettiin kolmeen kerrokseen munintakopit ja niiden viereen nukkumaorsia. Vielä tarvitaan talveksi päivänvalolamppu sekä lämpöpatteri kovimpien pakkasten varalle.

Kulkuluukusta on käynti pihalle jaloittelutarhaan, joka tietysti oli myös suunniteltava huolella. Koska asumme metsän laidalla, verkotettiin jaloittelutarha kokonaan ympäri, jottei ketut kaiva itseään tarhaan paistinkuva silmissään. Tarha katettiin valokatteella. Lintuinfluenssa-säädösten takia kanoja ei saa pitää ulkona keväällä muuttolintujen tuloaikaan, jos ei tarhaa ole katettu. Toki kate estää myös kanahaukkojen ja muiden petolintujen hyökkäykset.

Kuivikkeeksi valikoitui turve sekä oljet. Kanoille tehtiin myös kylpylaatikko, jossa ne saavat ottaa turve-tuhka-hiekkakylpyjä. Tuhkaa kannattaa laittaa kanojen kylpypaikkaan, koska se ehkäisee ulkoloistartuntoja. Harmi vaan, etteivät meidän leidit kiinnostuneet kylpylaatikosta, vaan kaivoivat tarhan hiekkapohjaan kuopan, jossa peseytyvät. Tuhka lisätään siis jatkossa sinne.

Lassilan luomutilalta (www.lassilantila.fi), josta kanarouvat haettiin, saatiin mukaan myös luomurehut ja kanakalkki. Niiden lisäksi kanat saavat päivittäin erilaisia kotiruoantähteitä sekä pikku kananhoitajien syöttämänä runsaasti voikukanlehteä ja rikkaruohoa. Lisäksi kanat pääsevät joka päivä takapihalle jaloittelemaan ja tonkimaan maasta matoja ja muuta ihanaa!

Daamit ulkoilee

Sirkka ulkoilee

Ainakin ensimmäisen viikon perusteella rouvaset ovat kotiutuneet hyvin ja vaikuttavat erittäin tyytyväisiltä elämäänsä. Kiira, Sirkka, Lissu, Lempi ja Hulga alkoivat munia heti ensimmäisestä aamusta lähtien, ja pitävät hyvää huolta isäntäväen munataloudesta!

Itse olen huomannut, että ei mikään – ei siis mikään – ole parempaa mindfulnessia ja maadoittavaa läsnäoloa, kuin kanojen touhuamisen katselu. Kaikki ne äänet, tuoksut, ja huvittava hössötys on ihan parasta viihdettä!

Ekat omat munat

Vielä lukuvinkki: Jos harkitset oman pikku kanalan perustamista, hanki käsiisi Kirsti Hassisen teos Omat kanat, omat munat. Pihakanalan perustaminen. Se on todella selkeä ja hyvä opas alkuun pääsemiseksi.

Omat kanat omat munat